Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

Mikä Suomessa mättää? Työttömyys ja pakolaiskriisi risovat, hallitusta huudetaan apuun

Suomalaisten pahin pelko on työttömyys, toisena tulee hallitsematon maahanmuutto. Kolmanneksi suurin ongelma ovat lepsut päättäjät. Suomalaiset haluavat silti, että ongelmat ratkaisee nykyinen hallitus.

Marie Jallow
Marie Jallow jakaa huolen työttömyydestä, vaikka hänellä itsellä töitä onkin. Kuva: Yle
Tulikukka de Fresnes
Avaa Yle-sovelluksessa
Grafiikka
Klikkaa suuremmaksi. Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Grafiikka
Klikkaa suuremmaksi. Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Työttömyyttä pitävät isona ongelmana erityisesti naiset. Naisista 38 ja miehistä 33 prosenttia mainitsi työttömyyden, kun heitä pyydettiin nimeämään yhdestä kolmeen yhteiskunnan isointa ongelmaa.

Työttömyyttä isona ongelmana pitävien osuus kasvanut viisi prosenttiyksikköä vuoteen 2011 verrattuna, selviää Taloustutkimuksen kyselystä.

Marie Jallow jakaa huolen, vaikka hänellä itsellään töitä onkin.

– Todellakin. Olen itse ollut työttömänä ja nyt äiti on vaarassa jäädä työttömäksi. Samanlaista tietoa kuuluu vähän joka puolelta.

Vähiten huoli työttömyydestä painaa alle 25-vuotiaita miehiä.

– Ehkä nuoret ovat mukautuneet ajatukseen epävarmasta työelämästä, pohtii tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Taloustutkimuksesta.

Työ kiinnostaa, kilpailukyky ei kovin

Vastaavasti, kun suomalaisilta kysyttiin, mitä hallituksen pitäisi tehdä ongelmien ratkaisemiseksi, ykkösvastaukseksi nousi työllisyyden saaminen kuntoon. Suomalaiset tukisivat yrityksiä esimerkiksi verohelpotuksin.

Työ on suomalaisille niin tärkeä arvo, että Rahkonen uskoo kilpailukykysopimuksenkin syntyvän sukkelammin, jos sen nimi vaihdettaisiin työllisyyssopimukseksi.

– Suomalaiset ovat skeptisiä, näkyykö kilpailukykysopimus työpaikoissa, Rahkonen sanoo.

Juho Rahkonen
Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Kuva: Yle

Hallituksen jättihankkeet, kuten kilpailukykysopimuksen loppuunvieminen tai veronalennukset, eivät juuri näy kansalaisten vastauksissa. Ensimmäistä pitää ratkaisuna seitsemän prosenttia suomalaisista, verojen rukkausta yksi sadasta.

Sen sijaan eriarvoistumisesta on huolissaan joka kymmenes vastaaja, lähes yhtä moni kuin viisi vuotta sitten. Juho Rahkosen mukaan syy voi löytyä ulkomailta.

– Maailmassahan on maita, kuten esimerkiksi Saksa, jossa on hyvä kilpailukyky, mutta työtätekevä köyhälistö. Suomalaiset ovat ehkä epäileväisiä, tulisiko meillekin sellainen. Kansalaiset ovat huolestuneempia eriarvoistumisesta kuin kilpailukyvystä sinänsä.

Maahanmuutto muutti Suomen

Maahanmuutto on ponkaissut viidessä vuodessa yhteiskunnan ongelmien kakkoseksi.

Hallitsematonta maahanmuuttoa pitää ongelmana 30 prosenttia suomalaisista, ja alle 25-vuotiaista 40 prosenttia. Naisista hiukan suurempi osa pitää sitä ongelmana kuin miehistä.

Taloustutkimuksen Juho Rahkosen mukaan Suomi on tältä osin muuttunut kuin uudeksi maaksi. Viisi vuotta sitten maahanmuuttoa pidettiin marginaalisena ongelmana.

Ylen katukyselyyn vastannut Hanna Brotkin ymmärtää, miksi maahanmuutto on noussut listalle.

– Kaikki jotka oikeasti apua tarvitsevat, ovat tervetulleita, mutta ikävä kyllä fakta on, että näin ei aina ole. Tärkeintä olisi kohdentaa apu oikein. Jos minulla olisi tähän ratkaisu, olisin rikas nainen.

Uudeksi ongelmaksi on noussut myös suvaitsemattomuus, vihapuhe ja asenteiden koveneminen, jotka nousivat listan seitsemänneksi. Viisi vuotta sitten vihapuhetta ei mainittu lainkaan.

Markus Andergård
Markus Andergård Kuva: Yle

Markus Andergård välttäää sosiaalista mediaa nettikeskustelujen aggressiivisuuden takia.

– Joka paikasta esille tullut vihakulttuuri huolestuttaa varsinkin, kun on pieniä lapsia. Muuttuko tulevaisuus paremmaksi vai pahemmaksi?

Vatulointi seis

Hallituksen ja päättäjien eripuraisuus ja kyvyttömyys tehdä päätöksiä on osa yhteiskunnan ongelmaa, tätä mieltä on joka seitsemäs suomalainen. Päättäjien vatulointi nousee yhteiskunnan kolmanneksi suurimmaksi ongelmaksi.

Ritva Matikainen lähettää hallitukselle terveisiä.

– Ehdottomasti jämäkkyyttä nyt. Ottaisivat oikein kunnon otteen, ja tekisivät päätökset nopeasti, ennen kesäkuun alkua, että ihmiset saisivat olla levollisesti.

Tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen mukaan suomalaisilla on johdonmukaisuuden kaipuu.

– Kansan viesti hallitukselle on, älkää hötkyilkö. Ehkä hallitus on ollut kärsimätön, ja yrittänyt saada pikaisia muutoksia, mutta valtiota ei voi johtaa kuin liikeyritystä. Laiva kääntyy hitaasti, Rahkonen sanoo.

Yhteiskunnan ongelmien ratkaisun avaimet ovat nykyisillä päättäjillä. Vain neljä prosenttia suomalaisista vaihtaisi hallituksen.

Mikko Pelkonen
Mikko Pelkonen Kuva: Yle

Mikko Pelkoselle hallituksen ero voisi olla ratkaisu.

– Talous sakkaa, ja täälläkin näkee, ettei ihmisillä ole liikaa rahaa. Saattaisi olla uudet vaalit paikallaan.

Ritva Matikainen
Ritva Matikainen Kuva: Yle

Ritva Matikainen antaisi hallitukselle vielä mahdollisuuden.

– En vaihtaisi tässä vaiheessa. Antaa hallituksen hoitaa homma, ja katsotaan miten siinä käy.

Kysely tehtiin 21.1.-12.2.2016. Sen otos on 1006, ja virhemarginaali +-2,5 prosenttiyksikköä. Taloustutkimuksen tiedot Yle hankki Suomi-tekoja-kampanjaansa varten.

Mukaan on pyydetty kommentteja kansalaisilta Helsingin Itäkeskuksen ostoskeskuksessa.

Suosittelemme